keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Uusi elämä satamassa

Törmäsin hetki sitten kuvaavaan tarinaan. Tarinaan, joka kaikkia kielikuvia, vertauksia ja kielellisiä kuvauksia paremmin heijastelee kaikkea sitä, miltä elämäni on viimeisen kahden vuoden aikana tuntunut. Joskus kaikista yllättävimmät sanat ovat niitä kaikista kuvaavimpia - ja osuvimpia, sillä sattuukin, että asun nykyään satamassa. Ja tässä satamassa olen päättänyt aloittaa uuden elämäni.

Tarina alla:

"Eksyin eilen kaupunkiin, kaikki alkoi kun lähdin karkkikauppaan mutta en ennen ollut mennyt yksin mihinkään. Kysyin eräältä Pertiltä apua, mutta hänellä oli kiire Perttien kokoukseen. Jouduin siis menemään kauppaan omin neuvoin. Lähdin etsimään kauppaa. Kun olin löytänyt kaupan se oli kiinni. Sitten tajusin, että en löydä kotiin joten päätin aloittaa uuden elämän satamassa."

-Kevätpörriäisessä Riku Nevanlinna, Samu Saanavuo ja Aaro Kiiskinen 5 A


4 kommenttia:

  1. Kiitos tästä blogista ja näistä tarinoista, joita niin kauniisti kirjoitat. Jos vain mitenkään voisin, antaisin sinulle sinun molemmat poikasi syliin. Olen itkenyt paljon tätä lukiessani, poikiesi elämät elävät nyt myös minun mielessäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että kerroit lukeneesi - ja että kerrot pienten poikieni elävän mielessäsi. Minulle nuo sanat ovat merkityksellisempiä kuin saatat ikinä kuvitella.

      Poista
  2. Löysin blogiisi Iltalehden artikkelin kautta. En osaa löytää mitään viisaita sanoja, mutta sekä blogisi että artikkeli koskettivat syvästi. Kerrot niin kauniisti pienistä pojistasi! Olen menettänyt tyttövauvan kolme vuotta sitten rv 17 ja monet kertomasi asiat ovat vielä kipeän tuttuja, vaikka aika on helpottanut pahinta surua.

    Paljon voimia sinulle toipumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani menetyksestäsi <3 Kiitos, kun kirjoitit. Paljon voimia ja rakkautta sinullekin.

      Poista