Kaikki on niin suhteellista. Tänään näen ajan teho-osastolla toiveikkaana ja hyvänä. "Kaikki oli hyvin", on niin suhteellinen lause. Kaikki ei ole hyvin, kun lapsi on tehohoidossa, mutta niin kauan kuin lapsi elää, kaikki on mahdollista. On toivoa. Kuoleman jälkeen ei ole mitään.
Paitsi tämä tyhjä joulu. Syöttötuolin sijaan joulupöydässä on tyhjä paikka, tänään siinä palaa kynttilä enkelilyhdyssä. Vaan onneksi edes se, onneksi rakas Rasmukseni kuuluu jokaiseen jouluuni nyt ja aina. Äidin pieni joulupoika. Sain sentään jakaa yhden joulun Rasmuksen kanssa, elämäni parhaan joulun, vuosi sitten. Kaikki on niin suhteellista.
Lämmintä ja rauhallista joulua teille kaikesta huolimatta!
VastaaPoistaKaikki on tosiaan suhteellista. Oma esikoiseni joutui olemaan ensimmäisen joulunsa sairaalassa. Ei vastasyntyneiden teholla, koska hän ei ollut vastasyntynyt.
Se ei ollut hyvä joulu. Myöhemmin olen lohduttautunut sillä, että vain me vanhemmat kärsimme siitä joulusta henkisesti, lapsi ei siitä tiedä tai muista mitään. Samaan aikaan sinä pidät sairaalajoulua parhaana koskaan.
Toivon, että tulevaisuuden jouluissa teillä on vielä niitä parhaita ikinä!